22. maaliskuuta 2010

Maahanmuuttomagneetti Suomi

01.03.2010 Maahanmuuttovirasto julkaisi Maahanmuuttoviraston oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioita koskevat tilastoanalyysit vuodelta 2009. Käydäänpä hieman läpi tilastoanalyysin sisältöä.





Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).
Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.
Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Mitäs voimme tästä päätellä? Merkittävimpänä tilastomiinuksena näkyy työperäisen oleskeluluvan hakeminen. Mediassa paljon myllytetyn työperäisen maahanmuuton tulo Suomeen laski huimat 42%. Vieläkö joku väittää, että Suomeen tullaan työn perässä? Sen sijaan perheen yhdistäminen kasvoi 15% ja suurin hakijakansalaisuus tuli tuskin kenellekään isona yllätyksenä nimittäin Somalia. Lain mukaan perheenyhdistämisestä aiheutuvat kustannukset kuten matkakustannukset katetaan, mistäs muualtakaan, kuin veronmaksajien kukkarosta. Verorahoja palaa, muttei tule takaisin samaan tahtiin työperäisen maahanmuuton myötä. Tästä voisi joku fiksu, vaikka päätellä jotain?

Tilastoanalyysistä



Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Kokonaishakijamäärä kasvoi 48 prosentilla edellisvuodesta (2008: 4 035), kun taas yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla (2008: 706).
Eniten turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2008 tapaan Irakista (1 195) ja Somaliasta (1 180). Kolmanneksi tilastossa nousivat bulgarialaiset (739), joiden määrä yhdeksänkertaistui vuodesta 2008. Kasvu oli voimakasta myös venäläisten ja srilankalaisten kohdalla. Yksintulleissa alaikäisissä suurimmat hakijaryhmät olivat somalialaiset (201), irakilaiset (151) ja afganistanilaiset (85). Naisia kaikista hakijoista oli 27 prosenttia.
Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 335 henkilölle (2008: 1 995).  Heistä 32 prosenttia (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116 (2008: 89). Dublin-päätöksiä[1] tehtiin 1 488 kappaletta eli 34 prosenttia kaikista päätöksistä (2008: 500, 25 prosenttia).

Mielestäni hälyttävintä on hakemusten kasvu. Vuoden takaisesta hakemusten määrä kasvoi peräti 48%, joka on todella paljon, mikä sinänsä on hassua, koska mm. maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi kasvun olleen vähäistä ja maltillista. Onko 48% kasvu vähäistä ja maltillista? Minkälainen kasvu sitten tulkittaisiin suurena Thorsin mielestä?


Suurin hakijakansa oli Irak ja erittäin hyvällä hopea sijalla oli Somalia. Toinen huomioitava seikka on alaikäiset turvapaikanhakijat. Tässäkin listassa paalupaikkaa pitelevät Somalia ja Irak. Väkisinkin herää ajatuksia, että kyseisistä valtiosta ns. ankkurilapsien lähettäminen on todella muodikasta. Ankkurilapsi, eli alaikäinen lapsi, jolle lain pakottamana on myönnettävä turvapaikka. Saatuaan olekeluluvan Suomesta, ns. ankkurilapsi aloittaa perheenyhdistämisen Suomeen eli ankkurilapsen lähisukulaisille, kuten isälle, äidille, siskoille, veljille, sekä "siskoille ja veljille" myönnetään olekelulupa lähes poikkeuksetta. Näin yhtä perusteltua oleskelulupaa kohden Suomeen tuleekin n.5-15 perusteetonta oleskelijaa, kätevää eikö totta? Ja tämäkö ei ole sitten systeemin hyväksikäyttöä ja rahan haaskausta?


Turvapaikkahakijoiden listalla erottuu Bulgaria. Bulgaria on EU-valtio ja näin katsoen vakaa ja turvallinen maa. Kuinka ihmeessä sitten sieltä haetaan turvapaikkaa toisesta EU-valtiosta? Syynä on ns. turvapaikkaturismi, eli haetaan turvapaikkaa Suomesta ja, koska on aivan kansainvälisessä tiedossa, että Suomen turvapaikkahakemusten käsittelyissä kestää kauan, on tämä otollinen maa tulla "lomailemaan" ilmaiseksi. Bulgariasta tulleet romanit ovatkin jo hyvin ilahduttaneet Suomen katukuvaa "kerjäläisinä". Ja tämäkö ei sitten ole systeemin hyväksikäyttöä ja rahan haaskausta? Miksi toisen EU-valtion turvapaikkahakijoita ei käännytetä jo rajalla takaisin? Sitä kannattaa kait kysyä vaikka Astrid Thorsilta?

Maahanmuuttoviraston tiedotteesta:




Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.

Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä. 
Nuhteettomuusedellytys 
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.


Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.

Lasketaanpa jälleen 1+1. Tilastojen mukaan maahanmuuttajat syyllistyvät Suomessa rikoksiin todella suurilla luvuilla, kun suhteutetaan väkilukuun. Eikö tämä ole täyttä idiotismia, että Suomeen päästetään rikollisia? Vai pyritäänkö tällä työllistämään Suomen Poliisia? 


On todella naurettavaa, että nuhteettomuusedellytys yleensäki on kirjattu hakemukseen, koska selkeästi sillä ei ole mitään painomustetta suurempaa arvoa. Jos esimerkiksi rikesakko ei ole kansalaisuuden este, niin minkälaisista teoista voi rikesakon saada? Jotta luettelosta ei tulisi uutta raamattua lisäsivuilla, niin laitan vain muutaman esim. nopeusrajoituksen rikkominen, roskaaminen, päihdyttävien aineiden nauttiminen julkisella paikalla tai julkisen liikenteen kulkuneuvossa, ulostaminen ja virtsaaminen yleisellä paikalla, toisten vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito yleisellä paikalla, seksuaalipalvelujen maksullinen tarjoaminen ja ostaminen, jne. eli paljon saa hölmöillä, eikä estettä kansalaisuudelle ole.

Jos taas poikkeuksia tehdään rikoksien tapahtuman ajankohtaa käyttäen, niin mikä on se sallittava aikamääre? Onko se 5 vuotta, jos olet raiskannut lapsen tai naapurin, vai onko se kenties 8 vuotta, jos kivitit tyttäresi hengiltä?

Jos taas poikkeuksia tehdään rikoksien määrn suhteen, niin kuinka paljon rikoksia on paljon rikoksia? Onko se ns. "Once in a lifetime" tyyppinen, vai kenties "siinä sixty-seventy"?

Paljon on kauniita vaatimuksia ja velvoitteita, mutta ei niitä ilmeisesti noudateta, ainakaan kovin tiukasti. No, mutta sitä saa mitä tilaa kuten tavataan sanoa...


KIITOS JA ANTEEKSI,
ISÄ LIEKKI

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

EI ASIATTOMUUKSIA, KIITOS!